Kuinka harrastuksesta tuli työ
En ole hirveästi kertonut itsestäni ja aikaisemmasta valmennustoiminnastani täällä blogissa. Toki nettisivuiltani näkee vähän kokemustani ja liikunta-alan kolutustani mutta ajattelin nyt kertoa aiheesta hieman enemmän. Moni teistä ei ehkä tiedä, että ennenkuin aloin valmentamaan kokopäiväisesti olin tehnyt sitä osapäiväisesti jo yli kymmenen vuoden ajan. Olen valmentanut henkilökohtaisesti satoja ihmisiä joilla on erilaisia tavoitteita. Koenkin että henkilökohtaisesti ihmisiä ohjaamalla olen oppinut tästä työstä kaikista eniten. Tällä hetkellä ohjaan 3-6 asiakasta henkilökohtaisesti joka päivä ja lisäksi teen ryhmäohjauksia. Suoraan sanottuna en olisi ikinä arvannut että päädyn tähän työhön eikä tämä kuulunut koskaan mun toiveammatteihin. Miten kaikki sitten tapahtui?
Lapsena harrastin monipiuolisesti erilaisia urheilulajeja joista kouluikäisenä innostuin eniten yleisurheilusta. Siitä tuli pian jokapäiväinen harrastus ja aloin myös pärjäämään siinä aika hyvin. Kiinnostuin ylä-aste ikäisenä myös valmentamisesta ja heti kun tarjoutui mahdollisuus kävin valmentajakoulutuksen. Aloin valmentamaan nuorempia yleisurheilijoita n. 13-14- vuotiaana. Se on ollut tavallaan minun ensimmäinen työ vaikka enemmän pidinkin sitä silloin harrastuksena. Yleisurheiluvalmentajana toimin yhteensä sunnilleen kymmenen vuoden ajan ja valmensin tuona aikana 8-20-vuotiaita lapsia ja nuoria.
Samaan aikaan minulta kyseltiin myös treeniohjelmia kuntosalille ja ruokavaliovalmennusta. Kysynnän kautta ajauduin tekemään valmennusta myös tavallisille kuntoilijoille suunnilleen kymmenen vuotta sitten. Aluksi tein ohjausta tutuille ja tutun tutuille opiskelun ohella. Samoihin aikoihin lopettelin omaa yleisurheilu-uraani ja siirryin treenaamaan enemmän kuntosalilla. Halusin käydä Personal Trainerin koulutuksen ensisijaisesti ihan itseäni varten, että ymmärtäisin enemmän omasta treenaamisestani. Olin aina ollut kiinnostunut treenaamisesta ja ravinnosta. Lukiossa ainoat kympit olivat liikunnasta ja terveystiedosta.
En koskaan ajatellut että opiskelisin ollenkaan liikunta-alaa. Lukion jälkeen aloin opiskelemaan liiketaloutta ammattikorkeakoulussa ja perustimme promootio-yrityksen ystäväni kanssa. Iltaisin treenasin ja tein valmennuksia. Olen ajatellut että syy siihen miksi en ole heti siirtynyt liikunta-alalle on siinä että koin saavani enemmän haasteita muualta. Valmentaminen tuntui enemmänkin harrastelulta ja liikunnanopettajan ammattia en edes halunnut harkita. Olen aina tykännyt että työssä on etenemismahdollisuuksia, tarpeeksi vaihtelua ja vapautta. Jos joku tarjosi minulle vaikeaa projektia mistä ei ollut mitään hajua, olin aina valmis ottamaan kaiken vastaan ja opettelin sen jälkeen miten homma hoidetaan. (Toivottavasti joku vanha asiakas ei nyt lue tätä. :D) Tiesin että jostain on aina lähdettävä liikkeelle ja mahdollisuuksia en ole ikinä jättänyt käyttämättä.
Promootio-töiden kautta päädyimme tekemään myös terveystuotteiden markkinointia ja eräänä syksynä olin töissä Body-lehden osastolla Nordic Fitness Expoilla. Tuo oli muutama vuosi sitten syksyllä 2013. Niihin aikoihin tein aikalailla puolet ajasta promootioita ja puolet valmennusta. Pikkuhiljaa minulle alkoi tulemaan enemmän pt-asiakkaita ja lopulta pystyin lopettamaan muut työt kokonaan. En ole siis aloittanut valmennustoimintaani perinteisesti jonkun kuntokeskuksen alla tai muussa yrityksessä vaan täysin itsenäisesti.
Omien fitness-kilpailujen ja Body-lehden lehtijuttujen myötä olen saanut selvästi enemmän asiakkaita kuin aikaisemmin. Myös fitness-kilpailuihin tähtääviä valmennettavia alkoi tulla. Kun huomasin että tästä on tulossa minulle kovaa vauhtia kokopäivätyö, päätin alkaa opiskelemaan lisää tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Kävin avoimessa yliopistossa liikuntalääketieteen perusteet-opintokokonaisuuden ja sen jälkeen olen käynyt psykologian kursseja. Viime syksynä aloitin ensimmäisen Suomen Fitnessurheilury:n järjestämän fitnessvalmentaja-koulutuksen. Jokaisen valmentajan olisi mielestäni hyvä päivittää tietojaan tasaisin väliajoin koska uutta tutkimustietoa tulee koko ajan.
Lopulta ammatti joka aluksi vaikutti minulle liian helpolta olikin täynnä haasteita ja etenemismahdollisuuksia. Nyt teen aika paljon myös fitness-kilpailijoiden valmennuksia. Tähän mennessä olen päässyt jo liittomme Suomen Fitnessurheilu ry:n valmentajatiimiin bikinifitnessin lajivalmentajaksi ja perustanut oman kilpailutiimin Team Daddy´s Girl Fitnessin.
Harrastuksesta tuli siis muutaman mutkan kautta huomaamatta ammatti. Uskon että tulen aina tekemään valmennusta jollain tasolla koska tämä on mulle sellainen juttu mitä voin tehdä päivästä ja vuodesta toiseen kyllästymättä koskaan. Jos sä et ole vielä löytänyt sitä omaa juttuasi niin jatka etsimistä, kyllä se vielä löytyy!
Nauttikaa elämästä ja voikaa hyvin!
<3 Caroliina Kinnarinen
www.caroliinakinnarinen.com
 |
| Kuva: Tomi Rehell/ Body-lehti |
Lapsena harrastin monipiuolisesti erilaisia urheilulajeja joista kouluikäisenä innostuin eniten yleisurheilusta. Siitä tuli pian jokapäiväinen harrastus ja aloin myös pärjäämään siinä aika hyvin. Kiinnostuin ylä-aste ikäisenä myös valmentamisesta ja heti kun tarjoutui mahdollisuus kävin valmentajakoulutuksen. Aloin valmentamaan nuorempia yleisurheilijoita n. 13-14- vuotiaana. Se on ollut tavallaan minun ensimmäinen työ vaikka enemmän pidinkin sitä silloin harrastuksena. Yleisurheiluvalmentajana toimin yhteensä sunnilleen kymmenen vuoden ajan ja valmensin tuona aikana 8-20-vuotiaita lapsia ja nuoria.
Samaan aikaan minulta kyseltiin myös treeniohjelmia kuntosalille ja ruokavaliovalmennusta. Kysynnän kautta ajauduin tekemään valmennusta myös tavallisille kuntoilijoille suunnilleen kymmenen vuotta sitten. Aluksi tein ohjausta tutuille ja tutun tutuille opiskelun ohella. Samoihin aikoihin lopettelin omaa yleisurheilu-uraani ja siirryin treenaamaan enemmän kuntosalilla. Halusin käydä Personal Trainerin koulutuksen ensisijaisesti ihan itseäni varten, että ymmärtäisin enemmän omasta treenaamisestani. Olin aina ollut kiinnostunut treenaamisesta ja ravinnosta. Lukiossa ainoat kympit olivat liikunnasta ja terveystiedosta.
 |
| Kuva: Tomi Rehell/ Body-lehti |
En koskaan ajatellut että opiskelisin ollenkaan liikunta-alaa. Lukion jälkeen aloin opiskelemaan liiketaloutta ammattikorkeakoulussa ja perustimme promootio-yrityksen ystäväni kanssa. Iltaisin treenasin ja tein valmennuksia. Olen ajatellut että syy siihen miksi en ole heti siirtynyt liikunta-alalle on siinä että koin saavani enemmän haasteita muualta. Valmentaminen tuntui enemmänkin harrastelulta ja liikunnanopettajan ammattia en edes halunnut harkita. Olen aina tykännyt että työssä on etenemismahdollisuuksia, tarpeeksi vaihtelua ja vapautta. Jos joku tarjosi minulle vaikeaa projektia mistä ei ollut mitään hajua, olin aina valmis ottamaan kaiken vastaan ja opettelin sen jälkeen miten homma hoidetaan. (Toivottavasti joku vanha asiakas ei nyt lue tätä. :D) Tiesin että jostain on aina lähdettävä liikkeelle ja mahdollisuuksia en ole ikinä jättänyt käyttämättä.
Promootio-töiden kautta päädyimme tekemään myös terveystuotteiden markkinointia ja eräänä syksynä olin töissä Body-lehden osastolla Nordic Fitness Expoilla. Tuo oli muutama vuosi sitten syksyllä 2013. Niihin aikoihin tein aikalailla puolet ajasta promootioita ja puolet valmennusta. Pikkuhiljaa minulle alkoi tulemaan enemmän pt-asiakkaita ja lopulta pystyin lopettamaan muut työt kokonaan. En ole siis aloittanut valmennustoimintaani perinteisesti jonkun kuntokeskuksen alla tai muussa yrityksessä vaan täysin itsenäisesti.
 |
| Kuva: Tomi Rehell/ Body-lehti |
Omien fitness-kilpailujen ja Body-lehden lehtijuttujen myötä olen saanut selvästi enemmän asiakkaita kuin aikaisemmin. Myös fitness-kilpailuihin tähtääviä valmennettavia alkoi tulla. Kun huomasin että tästä on tulossa minulle kovaa vauhtia kokopäivätyö, päätin alkaa opiskelemaan lisää tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Kävin avoimessa yliopistossa liikuntalääketieteen perusteet-opintokokonaisuuden ja sen jälkeen olen käynyt psykologian kursseja. Viime syksynä aloitin ensimmäisen Suomen Fitnessurheilury:n järjestämän fitnessvalmentaja-koulutuksen. Jokaisen valmentajan olisi mielestäni hyvä päivittää tietojaan tasaisin väliajoin koska uutta tutkimustietoa tulee koko ajan.
Lopulta ammatti joka aluksi vaikutti minulle liian helpolta olikin täynnä haasteita ja etenemismahdollisuuksia. Nyt teen aika paljon myös fitness-kilpailijoiden valmennuksia. Tähän mennessä olen päässyt jo liittomme Suomen Fitnessurheilu ry:n valmentajatiimiin bikinifitnessin lajivalmentajaksi ja perustanut oman kilpailutiimin Team Daddy´s Girl Fitnessin.
Harrastuksesta tuli siis muutaman mutkan kautta huomaamatta ammatti. Uskon että tulen aina tekemään valmennusta jollain tasolla koska tämä on mulle sellainen juttu mitä voin tehdä päivästä ja vuodesta toiseen kyllästymättä koskaan. Jos sä et ole vielä löytänyt sitä omaa juttuasi niin jatka etsimistä, kyllä se vielä löytyy!
Nauttikaa elämästä ja voikaa hyvin!
<3 Caroliina Kinnarinen
www.caroliinakinnarinen.com
Kommentit
Lähetä kommentti